Ylpeys syntyy harvoin pelkästä työkalusta. Se syntyy näkemyksestä, ajattelusta ja vaivannäöstä.

Jos tekoälylle antaa geneerisen syötteen ja ottaa ulos ensimmäisen ”hienolta näyttävän” logon tai kuvan, siinä ei ole mitään ylpeilyn aihetta – se on liukuhihnatuote. On totta, että tekoälynkin ohjaaminen, hierominen ja hinkkaaminen vaatii näkemystä ja aikaa. Kun kamera keksittiin 1800-luvulla, maalarit pelkäsivät taiteen kuolevan. Pian kuitenkin ymmärrettiin, ettei laite itsessään tee taidetta: kuka tahansa osaa ottaa kuvia, mutta valokuvaaja käyttää valoa, sommitelmaa ja tarinaa luodakseen teoksen.

Voidaankin kysyä, onko tekoäly uusi ”kamera”, jonka arvo syntyy vasta silloin, kun lopputulos vastaa tekijänsä aitoa visiota?

Ehkäpä, mutta tekoälyn yleistyminen on tuonut mukanaan myös selkeän vastareaktion. Sosiaalisessa mediassa näkyy nyt enemmän käsin tuotettua taidetta ja itse tekemisen prosessia kuin koskaan aiemmin. Kun jostakin tulee liian helppoa, halpaa ja runsasta, sen arvo romahtaa – ja vastakohdasta eli inhimillisestä käsityöstä tulee uutta ylellisyyttä.

Todellisuudessa asiakkaita ei kiinnosta, millä työkalulla logosi on tehty, eikä sitä tarvitse kertoakaan. Mutta et takuulla jättäisi kertomatta, jos se on taitavan, omistautuneen graafikon juuri sinun yrityksellesi räätälöimä ja olet investoinut siihen aitoa aikaa ja rahaa.

Minulle on tullut asiakkailta tekoälyllä luotuja logoja, joita olen sitten viimeistellyt puhtaiksi vektoreiksi. Logojen graafinen taso on yllättänyt minut, mutta silti ne jättävät jotain puuttumaan: edes ammattilaisen käsittelyssä tekoälylogo ei muutu tarinaksi, sillä siinä ei ole mitään kerrottavaa. Itse en lähde tuottamaan tekoälylogoja kenellekään. Logon tekemisen luova prosessi – ajatustyö, luonnostelu ja oivallukset – on vaihe, jossa yrityksen sielu muotoillaan. Se prosessi itsessään on tarinan veroinen.

Ihmiset näkevät heti, jos yritykseltäsi puuttuu tämä sielu, sillä asiakas ostaa aina sen, mitä yrityksesi edustaa. Jos verkkosivustosi kuvat ovat pääosin geneerisiä tekoälykuvia, et useimman mielestä edusta mitään kovin inhimillistä tai arvokasta.

Tämä ei ole vain mielipide, vaan tutkittu fakta: Getty Imagesin laajassa globaalissa tutkimuksessa (VisualGPS, yli 30 000 kuluttajaa) peräti 78 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei tekoälyllä luotua kuvaa voida pitää ”aitona”. Valtaosa ilmoitti luottavansa huomattavasti enemmän brändeihin, jotka käyttävät aitoja valokuvia. Myös markkinointitieteelliset tutkimukset (esim. Zhang & Hur) vahvistavat, että tekoälykuvien hallitseva käyttö murentaa kuluttajan kokemaa aitoutta (perceived authenticity), mikä laskee suoraan brändiluottamusta ja ostohalukkuutta.

Teknologia ei luo tarinaa. Työkalusta riippumatta yrityksellä on oltava kirkkaat vastaukset identiteettinsä ydinkysymyksiin:

• Miksi yritys on olemassa?
• Mitä ongelmaa se ratkaisee?
• Miltä se tuntuu ja mitä arvoja se kantaa?

Jos tekoälyllä luodusta ilmeestä puuttuu tämä ihmisen kokemus, investointi ja arvomaailma, se on kuin muovikukka: se näyttää kaukaa katsottuna täydelliseltä ja kauniilta, mutta lähietäisyydeltä siltä puuttuu tuoksu, elämä ja sielu.